...mihis se syksy oikeen vilahti? Viimeinen blogimerkintä näkyisi olevan elokuun lopulta ja olin jo varma, että sen jälkeinen on vilahtanut taivaan tuuliin. Blogikirjoitusten eetteriin jotenkin omia aikojaan. Ehkä todennäköisempää on kuitenkin se, etten ole kirjoitellut elokuun jälkeen . Niin sen täytyy olla..

Kouluhommat vievät aika paljon aikaa lähijaksoineen ja tehtävineen. Tessuloiden kanssa tulee kuljailtua tuolla metässä, heppojen kanssa touhuttua kaikenlaista. Lambit vaativat myös osansa, olemme vielä toistaiseksi tyhjentäneet lampolan viikottain. Talven mittaan olisi kyllä tarkoitus alkaa kasvattaa pehkua lambien alle, onhan se niin paljon lämpimämpikin alusta.

Yritin tuossa laittaa vähän paperille kuulumisia. Aloitetaanpas sieltä hienoimmasta päästä...

Mimmin tytär, Bouncy Buffoon's Annie Hall eli Muska on esiintynyt syksyn aikana niin edukseen, että koppasi kahden maan valioarvot plakkariinsa! Muska oli Sannan mukana Helsingin ryhmiksessä, jossa kävi pokkaamassa viimeisen sertinsä Suomen muotovalion arvoonsa. Lokakuun loppupuolella Muska matkusti Emäntänsä ja kavereittensa kanssa Tromsan näyttelyyn Norjaan, jossa olikin sitten kahminut melkeinpä kaiken mahdollisen, sertit ja cacibit. Näin ollen Muskeliinia saapi puhutella Suomen ja Norjan muotovalioksi! SIIS NIIN HIENOA! Että kasvattaja on ollut maireena.... .

Muskan sisko, sijoitusnarttuni Jyväskylän liepeiltä, BB Ava Gardner alias Benja esiintyi myös edukseen Hämeenlinnan ryhmiksessä muutama viikko sitten saaden ERIn mukavin arvosteluin. Hyvä Benkku!

Näytelmistä puheenollen; olemme ilmoittautuneet Messariin, molemmille päiville. Ensin oli tarkoitus ottaa junnuosastoa mukaan, mutta suunnitelmat muuttuivat. Aamu on vielä niin lyhyessä turkissa ja Saga on vielä niin pitkäjalkainen, että katsoin parhaaksi jättää toisen kasvattamaan turkkiaan ja toisen kasvattamaan muita ruumiinosiaan sopusuhtaisemmiksi. Ilmo on niin kallis, ettei sinne kehtaa lähteä 'Tiedän-kyllä-jo-nyt-että-meidät-nauretaan-pihalle' -asenteella. Ja minähän sen tiedän, jos joku, miltä se tuntuu. Oltiin nimittäin kyseisellä fiiliksellä Messarissa Mimmin kanssa v. 2005, jolloin neiti kisasi (ehhehh) junnutittelistä. Koira oli niin karvaton, ettei ikinä! PMV-päivänä neito oli kuitenkin EH2 eli JunnuTitteli meni nokan eestä viuh-vauh! Tuomari harmitteli, että ihan oikeesti tässä ois voinut käydä vaikka miten, jos koira olisi ollut turkissa...

No nyt se ON turkissa ja hienossa! Tosin rouva ei ole junnuikäinen enää.. Jokatapauksessa Mimmu pääsee Messarin bussiin Isännän ja Emännän mukaan. Ja isäntäväki pääsee viettämään kahdenkeskistä viikonloppua ja lomaa .

Appropåus! Siitäpä tai mistä lienee tulikin mieleen nuo ensi vuoden pentusuunnitelmat. Elättelen edelleen toiveita, että saisin Donnasta itselleni sen tyttären. Sulhokin on jo valmiiksi katsottu, ruåtsintuånti trikkipoika Biroz Ädgar. Kunhan seuraava juoksu koittaa, lähdemme tapaamaan tätä komiaa Rölliä. Röllistä löytyy lisäinfoa tästä linkistä.

IlluIhanainen heilasti syyskuussa Bastin kanssa, mutta näyttäisi siltä, ettei tärpännyt. Eikun uutta matoa koukkuun! Oikasemme auton nokan kohti Kemijärveä seuraavan juoksun aikaan, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tulevasta, mahdollisesta isukista lisätietoa täällä.

Bernipentusia on suunnitelmissa ainakin vielä Benjalle. Benja ja komia BorthosBenjamin sanoivat kyllä toisilleen 'Tahon' viime kesänä, mutta huonolla menestyksellä. Emmä meinaa kuitenkaan luovuttaa, Benja ja Topi tapaavat taas hyvinkin romanttisissa merkeissä vuoden vaihteen jälkeen..

Muutamia muitakin suunnitelmia on, mutta niistä enemmän sitten, kun nähdään miten nämä edellämainitut menevät..

Käytiinpä muuten labukkaosaston kanssa rotuyhdistyksen järjestämässä EIC-geenitestissä parisen viikkoa sitten. Tuloksia ei olla vielä saatu, kuulemma kolmisen viikkoa niissä voi mennä. Samalla oli hyvä tilaisuus suorittaa kaupunkitreeniä. Inkalle se nyt on piisofkeikkura, mutta SaaganaMaalaisLapselle ihan ehdottoman tärkeä kokemus.

Sagasta puheenollen; Se on ihan Noutaja! Emäntä ja Isäntä on yrittäneet järjestelmällisesti palkata noutamisesta. Noh, kengistä ei tipu palkkaa, mutta kyllä sukasta saa yleensä pikkuherkun. Joskus ihan *grrrrrr*, kun aamukahvin aikaan on viereisellä penkillä epämääräinen kasa sukkia. Kaikki palkkoihin vaihdettuja. Mutta kolikon toisella puolen on ihan hirmu innokkaasti KÄTEEN palauttava koira, jonka mielestä luovuttaminen on maailman ihanin asia! Damilla ja harakalla luovuttaminen onnistuu myös, melkeinpä satavarmasti. Saga lähtee noutoon miljoonaa, nappaa 'IhanSamaMinkäOletHeittänyt' suuhunsa ja palauttaa sen kahtamiljoonaa suoraan käteen!! Ja ikää on seitsemän kuukautta.

Sagastapa sitten vielä oiva aasinsilta seuraavaan asiaan. Sagalla on nimittäin käynyt riekkumiskavereita kylässä pitkin syksyä. Tämä oma lauma kun tahtoo olla labukkalapselle vähän turhan jähmee, kankee ja hidas, on epeli ollut elementissään vauhdikkaista kamuista.

Jokunen viikko sitten Oulun kuppeessa asuva sijoitustytär TytinLapsi Salli kävi Eppunsa kanssa kylässä. Ja siis hei, ihan oikeesti.. Salli oli Sagaa nopeempi!!! Ja Saga oli vähän niinku . Ei pysynyt labukkalapsi Sallin perässä ja hännän pää pilkisti etujalkojen välistä kirsun kanssa samalla tasolla, kun häntä koipien välissä karkuun yritti, turhaan. Aivan turhaan. Että nauratti! Oli tosi kiva nähdä Sallia ja muita! Kiitos Ihana Eppu että toit kotiväkesi meitä kahtomaan! Tervetuloa taas uudelleen!

Myös enkkusprinkku Kaapo & Caro on käyneet meijän tessutiimin kanssa yhteislenkeillä. Kaapo on antanut myös hyvän vastuksen Sagalle. Tosin välillä Nuori Urho on skipannut Sagan syrjään, kun laumassa on ollut joku vähän paremmalle tuoksuva Aikuinen Nainen . Tulkaahan tekin taas Teerivaaraan, Hanna ja kumppanit, niin päästään lenkille!

Mut nyt täytyy taas mennä. Jotakin jäi varmaan kertomatta, mutta jääpähän jotakin ensi kertaan.  Eikun takki päälle ja talliin siivoamaan karsinat ja ruokkimaan lambit. Lampahaiset ovatkin saaneet ulkoilla vielä päivittäin. Kohta ne on kyllä kerittävä, joten sitten alkaa niilläkin rassukoilla sisäkausi. Kuka sitä nyt alasti keskellä talavea tuolla viimassa...