Luonto on ihan hitsin hieno tammikuun pakkasten aikaan. On päiviä, jolloin ei meinaa uskoa silmiään tuota upeaa luontoa ihmetellessään! Puut ovat pysyneet kuuraisina, osa männyistä on jo aika kovankin lumitaakan alla. Hieman muutamien lauhempien päivien tuulet niitä puhdistivat lumilastistaan ja hyvä niin. Kovin raskas tykky on aika armoton isoillekin petäjille.

Tammikuu on lopuillaan ja lämmittävää kevätaurinkoa odotellaan kovasti. Kuviakaan ei ole tullut kovin paljoa otettua, kun tuntuu että jatkuvasti on niin pimeää. Talviunilla sitä tuntuu olevan muutenkin, ainakin kaikenlaisista tessureenihommista. Talvinomea vois ottaa hyvin. Tokoakin vois treenata, jopa sisätiloissa navetan käytävällä. Ei vaan ole saanut aikaiseksi eikä ole muka ehtinyt.

 

Ollaan me lenkkeilty kuitenkin. Joka päivä ja vähintään se tunti, pari tuolla metsässä. Siellä on tessut päässeet purkamaan energioitaan ja treenaamaan lihaksistoaan. On nimittäin taas lunta, jossa uppuroida. Kunhan nuo ilmat tuosta vähän lauhtuvat keväisemmäksi, alkaa meijän tessuilla taas hiihtokausi. Voi jee!

 

Vaan ei me olla ihan kuitenkaan laiskoja oltu! Näyttelyvuosi korkattiin perinteiseen tyyliin Kajaanin palloiluhallissa alkukuusta. Bernejä ei ollut mukana omia ollenkaan. Mimmi on edelleen saikulla, joten lääkkeen varoajan vuoksi muori jäi kotiin. Noh, karvaahan sillä ei ole yhtään, joten eipä harmittanut se. Bernikehää seurattiin kuitenkin tiiviisti jo senkin vuoksi, että omia kasvatteja oli kehässä peräti neljä! Kuvassa vasemmalla BB Jack Sparrow omistajansa kanssa, itse pyörähdin kehässä Simoa eli BB Will Turneria näyttämässä. Tuomarilla oli kyllä aika tiukka ote ja olen hyvin tyytyväinen molempien poikien menestykseen. Kundit saivat luokassaan ainoat EH:t (ERIä ei ottanut kukaan) ja sijoittuivat näin ollen ensimmäiseksi ja toiseksi. Sakke oli EH1 ja Simo EH2. Onnea vielä Poitsut ja Omistajat!

 

Sijoitusnarttuni Salli, BB Tia Dalma, oli tuomarin mielestä tuona päivänä H:n arvoinen. Salli on vielä vähän rimpula ja kun ei karvaakaan ollut liiaksi asti, tyydyimme kohtaloomme mukisematta . Eikun kohti uusia haasteita! Valioluokassa pyörähteli vielä MimminTytär Muska, FI & NO CH BB Annie Hall, vallan ERInomaisesti. Sijoitusta ei sillä kertaa tullut, mutta haitanneeko se mittään..

 

Näin muuten Sakkea ihan ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun pikkurääpäle lähti maailmalle. Sakke oli Simoakin melkein puolet pienempi vaavina, mutta voi jösses mikä jässikkä siitä on kasvanut!! Ihan mahottoman muhkea nallekarhu! Ja luonteeltaan aivan ihana.

Ehdittiin nappaamaan sisaruksista kuvakin sen kunniaksi, kun kolme viidestä oli samaan aikaan paikalla. Olisihan ollut kiva nähdä vielä Espoon Siiri ja Haapaveden Saarakin. Terkkuja kuitenkin heille! Mielelläni ottaisin vastaan kuvia ja kuulumisia taas teiltäkin!

Vasemmalla Sakke, keskellä Simo ja oikealla Salli.

Kiirusta tuli sitten bernikehän laidalta labukkakehään. InkkuKinkku oli ilmoitettu myös ja niin sitä vain sitten ehdittiin kehään oikeaan aikaan. Ei siinä kyllä hirviästi jäänyt lepatusta aikatauluun.

Inka sai myös ERIn, mutta ei sitten enää sijoittunut luokassaan. Olen ihan tyytyväinen tuohonkin, joten iloisin mielin pakkasimme kamat ja labukkaisen autoon ja suunnistimme kamujen kanssa pizzalle .

Hieman haiketakin päiviä tässä on ollut nyt muutamia. Meillä on ihan hitsin hiljaista. Koirajoukkomme Vieraileva Tähti otti ja lähti loistamaan kotikonnuilleen eli NasuMokoma palasi Sodankylään, omaan kotiinsa. Sitä riiviötä oli kuulemma ollut niin kova ikävä, että korkeanpaikan leiri sai luvan loppua. Enkä ihmettele, että on ollut ikävä. Se sama tunne kalvaa nyt meitä.

Monet makiat naurut se tessu meille antoi. On mahottoman koomista, kun bernipoika makaa lattialla tiedottomassa tilassa lenkin jälkeen ja biikeli makaa sen kyljen päällä kahareisin ja murisee hurjasti.. 'Pysy siinä, tai saat katua! No, kuulitko! Älä liiku tai täältä pesee..!!!! MURRRÄRRRRPÖRRRRR!!!!' Ja bernipoika totteli. Se makasi liikkumatta. Eikä tajunnut tainnokseltaan tästä maailmasta yhtään mitään. Oli myös ihan hitsin hauskaa, kun poika nousi aamupuuropöydästä hakeakseen maitolasin metrin päästä. Sillä samalla sekunnilla biikeli ehtii hypätä lattialta, ponkaista tuolista lisää vauhtia hotkaisten samalla suuhunsa puoli lautasellista puuroa ja jatkaa sitten lentämistään lattialle. Jalat tuskin koskettivat penkkiä ja poika ihmetteli, mitä tapahtui. Miten mikään elävä olento kykenee teleportaamaan itsensä keittiön lattialta puurolautasen kautta eteiseen nanosekunnissa?

Eikä voi muuta kuin nauraa, miten biikelillä onkaan Asennetta! Se varastaa kepin tai hevonkikkaran vaikka leijonan kidasta, pinkoo karkuun, pidempijalkaiset tavoittavat sen umpihangessa, lumi pölisee ja sieltä kinoksen ja neljän koiran alta pinkoo baageli karkuun saalis suussaan. Kunnes jää kiinni, pölinä, ärinä, sekameteli ja taas biikeliä viedään. Ja toiset perässä...

Heippa siis, rakas biigelinasu. Ollaan hyvin iloisia ajasta, jonka vietit kanssamme. Mekin opimme paljon... mm. sen, miten ihmisen hermot voivatkin tarvittaessa venyä äärimmilleen. Ja hyvinhän ne pojatkin pärjäsivät, vaikka eivät päässeet moneen viikkoon pelaamaan X-Boxia, Wiitä eikä edes Pleikkaria. Ja oli niin paljon helpompi siivota olkkarissa, kun ei ollut niitä turhia johtoja siellä nurkassa mykkyrällä metrikaupalla. Ole siis ihmisiksi siellä Sodankylässä, kiltti Jakelle ja Ninnille! Tai ole koiraksi. Ja tuu taas kahtomaan meitä ja kiusaamaan kissoja!

Meijän Dannyllä on muuten kaksi velipoikaa edelleen seuranaan täällä Teerivaarassa. Toiselle, 'OranssillePojalle' etsiskelen yhteistyökykyistä kotia tästä lähiseudulta. OranssiPoika eli Dareios from Balihara Ranch on iloinen vesseli. Vähän semmoinen mammanpoika, joka mielellään metsälenkillä jutaa Emännän vanavedessä. Välillä pitää painiskella velipoikien tai isompien tessujen kanssa, mutta sitten palataan Äidin luo. Senkin Mussukka!

OranssiPoika

Vihreälle pojalle oli jo koti olemassa, mutta valitettavasti perhe joutui siirtämään koiranhankintaansa tuonnemmaksi. Näin ollen tämä iloinen veitikka on rakastavaa ja hyvää kotia vailla! Deveroux from Balihara Ranch on myös hyvin reipas, aktiivinen poika, joka on myös lupaava rungoltaan. Pidän kovasti varsinkin tämän tyypin takaosasta ja liikkeistä. Päivittelen tuonne sivuille tarkemmat tiedot pojista vielä tämän päivän aikana. Lisätietoja saa myös puhelimitse/sähköpostilla!

Vaan nyt pitää jo nousta tästä konneelta. Tessujen ruuat on sillä mallilla, että niitä voisi alkaa jakamaan kuppeihin. Iloista ja touhukasta kevään odottelua! Ja erityisterveiset meijän bernipojilta veljilleen Nanukille, Veijolle ja Manulle .