Mimmillä on joku voi-kauheeta-kun-mä-pelästyin -vaihe menossa. Kuuluneeko nuoruuteen vai mitä, mutta ihan uppo-outojen ihmisten kohtaaminen kosketusetäisyydeltä hirvittää. No, eihän siinä auta muu, kuin antaa niiden ventovieraiden käsitellä ja pyöritellä ja kosketella. Oltiinkin tuossa oman kerhon järjestämissä näyttelytreeneissä tiistaina ja siellä kun useampi eri "tuomari" katsoi hampaita ja tunnusteli kylkiluita (jotka muuten tuntuvat ihan kohtuudella.. siis koiralla), alkoi Mimmi selvästi rohkaistua eikä yrittänyt enää ensi töikseen paeta käsien alta. Mittatikun alta neiti kylläkin karkasi joka kerta, joten saatiin paikanpäällä vain suuntaa-antava luku neitokaisen säkäkorkeudesta. Meijän Mukava Treeninvetäjä ehdotti sitten, että vie se mitta kotiin ja harjoittele siellä, joten enää neitokaista ei tuo mittaaminenkaan ihmetytä niin paljoa. Ensi maanantaina on vielä yhdet näyttelytreenit, elikkäs Mimmi pääsee kunnon pyöritykseen vielä toisenkin kerran ennen oikeaa näyttelyä.
Turkkia on harjailtu melkein päivittäin, föönaamiseen tutusteltu (voi-kauheeta-kun-mä...jne jne...), tassujen ja jalkojen häiritsevän pitkät hapsukarvat siistitty, juostu ympyrää ja kolmiota ja muutenkin valmistauduttu siihen Ensimmäiseen Näyttelyyn. Seisominen tasapainoisesti tuntuu toisinaan hankalalta, kun neiti muistuttaa vaihtelevasti edestä, keskeltä tai takaa kasaan länksähtänyttä saharenkkua. Harjoitellaan siis vielä.. ja kai tuo TyttöRessu seisoisi ihan oikein, jos Emäntä vaan osaisi päättää, missä kohtaa kunkin jalan olisi oltava, että asento olisi tasapainoinen ja Mimmuska poseeraisi edukseen. No, kyllähän se asento sieltä löytyy ja on löytynytkin monta kertaa. Harjoitusta vaan lisää meille molemmille.
Tokojuttuja on otettu jonkin verran, ihan ohimennen. Panostetaan edelleen kontaktiin ja siihen, että tyttö tosiaan kuuntelee, mitä se Emäntä sille sanoo. Kontaktia sivulletulolla, maahanmenolla ja istumisella on treenattu ja Mimmi on välillä keksinyt ihan omiakin liikkeitä; 
"pellolla_puskan_takana_piilossa", "umpimielinen_tuijotus_ilman_reaktioita" sekä "leikkiinkutsu_pylly_pystyssä_ja_etupää_kenturassa" -liikkeet ovat niitä kaikkein mieluisimpia ja ne saattavat ilmestyä treeniohjelmaan kesken istumisen tai paikallaanmakuun. Mammalla ei ole ennen ollut berniä ja se onkin välillä vähän hämillään; Se ei oikein tiiä varmasti, kertooko tuo Mimmi vitsejä vai näyttääkö vaan kylmästi keskaria noilla omilla kuvioillaan. Aika ajoin se Emäntä ei myöskään tiiä, kumman aivot siellä makupalapussissa on, Mimmin vai sen omat...