...ja aikaa istahtaa vähäksi aikaa konneelle.
Mistähän sitä aloittaisi? Paljon on asioita, mistä olen suunnitellut tarinoida. Yritin tuohon paperillekin vähän hahmottaa juttuja, toivottavasti tulee edes ne tärkeimmät selevitettyä.

Kasvateistani ja heidän omistajistaan olen saanut olla hyvin ylpeä tänä kesänä. Muskeliini MimminTytär BB Annie Hall nappasi toisen sertinsä uimapukukierroksella Joensuun kaksipäiväisissä näytelmissä. Olihan se jymy-yllätys! Onnea vielä kerran Helena ja Muska! Nyt vain sitä viimistä jahtaamaan .

Myös Tytin lapsukaiset ovat pyörähdelleet ahkerasti kehissä, jopa upeasti menestyen! Salli (BB Tia Dalma) oli Kemissä ROP pentu saaden KPn, Simo (BB Will Turner) oli Oulun kaksipäiväisissä näytelmissä toisena päivänä ROP pentu ja toisena päivänä VSP pokaten kumpanakin päivänä myös KP-pystin. Myös Sakke-veli (BB Jack Sparrow) debytoi Oulussa ollen urospentujen toinen heti velipoikansa jälkeen hienoin arvosteluin! Eikä se menestys vielä Oulun näytelmiin loppunut. Simo oli hienosti Joensuussa JUN ERI1 pokaten vielä ROP JUN tittelin! Myös tyttäret menestyivät hienosti ensimmäisissä virallisissa luokissaan Iisalmessa; Salli (BB Tia Dalma) oli JUN ERI2 ja Saara (BB Elizabeth Swann) JUN ERI4! Hienoa ja upeata! Ihan mahdottomasti onnea vielä kaikille omistajille tessukoineen *tuulettaaaaa*.. Kasvattien näyttelyarvostelut löytyvät tuolta sivuilta.

Siskokset Iisalmessa, BB Elizabeth Swann ja BB Tia Dalma.

Simo, BB Will Turner, on niin IhQu!

 
Ja hieno poika se on kasvanut PikkuSakestakin.

Onhan ne kasvatit puuhailleet muutakin kesän aikana. Salli mm. suoritti Kiva Koirakansalainen -testin hyväksytysti. Onnea onnea Salli & kotiväki. Kyllä tämä kasvattajamamma on hyvin iloinen kaikista aktiivisista kasvatinomistajistaan..

Salli on nyt todistetusti kiva koirakansalainen .

Ollaanhan me pyörähdelty näytelmissä itsekin. Heinäkuussa lähdettiin Kemin näytelmiin Inkan ja Aamun kanssa. Tiedossa oli kaksipäiväiset pippalot, joten päätimme Sulhon kanssa viettää nostalginen viikonloppu ja nakkasimme auton peräkonttiin häkkien ja tessujen sekaan teltan. Tuossa isossa perheteltassa oli ihan mainio retkeillä! Teltta on kaksiosainen varustettuna keittiö-/eteistilalla. Tessut lepäsivät sääskiverkon takana toisella puolella, me toisessa kamarissa.

Yövyimme Aavasaksan upeissa maisemissa kokaten ruokaa ulkona ja nauttien muutenkin hienoista keleistä ja jylhistä vaaramaisemista. Yöllä pääsimme sitten nauttimaan läheisen karaokeTERASSIN epävireisistä antimista. Totesimme, että kyllä se asuntovaunu on tietyissä tilanteissa telttaa mukavampi vaihtoehto.. Noh, olimme kuitenkin näyttelypäivän jälkeen nautitusta hyvästä ruuasta ja saunasta sen verran väsyjä, että rentunruusut ja krototiilirokit eivät loppujen lopuksi  valvottaneet.. Tessukat pitivät myös kovasti valitsemastamme yöpymispaikasta. Luonto-poluilla ja Aavasaksan vanhoilla laskettelurinteillä sai purettua helposti näyttelypäivien aikana häkissä kököttämällä kerätyt paineet.

Inka Kemissä AVO ERI3, Aamu JUN EH2.

Inkan kanssa pyörähdettiin myös Rovaniemen ryhmiksessä, saaliina AVO ERI1 PN3. Ihan hienosti labukkaiseltamme!

Labukoiden kanssa on touhuttu muutenkin kaikenlaista. Uimaan ovat päässeet ja noutoharjoituksia on tehty niin dameilla kuin riistallakin. Inkalle lisäksi hakuruutua sekä dameilla että riistalla. Myös MEJÄilemään molemmat labukat on päässeet, tosin jälkeä oisi saanut vetää vielä useamman.

Sagalle viimeksi vedetty jälki oli vain kymmenmetrinen, ehkä hieman liian vanha (10 tuntia, hellepäivä). Seuraavan jäljen päätimme tehdä myös lyhyeksi jättäen sen kuitenkin hautumaan vain joksikin tunniksi. Inka taas etenee jäljellä höyryveturin tavoin, suoraviivaisesti jyräten ja käpyjä mennessään lennätellen. Viime jälki oli 300m, ikää myös sillä tuo 10 tuntia. Jälki ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia, kaadolle mentiin yhtä soittoa kirsu maassa kuin vanha tekijä. Veripullo on taas sulamassa, joskohan tuota alkuviikosta saisi sen verran aikaiseksi, että kävisi vetasemassa vaikka jo sen puolen kilometrin pituisen jäljen, muutamalla kulmalla..

Inka on päässyt myös hakuruutuun tositoimiin. Vaakkuja ei ole ollut käytössä kuin kolme, joten ruutu ei ole ollut ihan virallisen kokoinen. Yksi markkeerattu ja kaksi ruutuun piilotettua tirppaa löytyivät vaivattomasti ensimmäisessä harjoituksessa. Toisessa viimeinen vaakku jäi löytymättä. Isäntä ampui ja heitti koiran nähden, päästin tessun hakemaan ja niin saatiin päättää toinenkin harjoitus onnistuneesti ja hyvään fiilikseen! Metsästä tullessa poikkesimme myös läheiselle lammelle ottamaan muutaman vesinoudon ja palkitsemaan tessusta uimisella. Se kun on sen himohommaa..

Sorsastuskausikin päästiin korkkaamaan eilen. Sulho, pojat Axu ja Robin sekä Mamma ja Inka panhostivat lampien soisia laitamia ja Simojärven rantoja pimeän tuloon saakka. Kolme sorsaa sai pitää henkensä, tuurilla. Kokemuksia saatiin kyllä ja kunnon hiki pintaan. Oli kuitenkin hyvä reissu, ensi viikonloppuna taas uudelleen!

Sagalla alkaa olla nouto kondiksessa. Se noutaa mielellään kaikkea, mitä tielle sattuu. Meidän perheessä on muotoutunut uusi selitys kaikelle, mikä ei nyt heti satu löytymään.. 'Jaah, se on varmaan noudettu?' Ulkoa saapi keräillä niin sukkia, crocseja, haarukoita, vessapaperirullia, jne. Kaikkea, mihin pikkulabukkainen on sattunut yltämään tai ehtinyt tarttumaan, kun vähänkin on silmä välttänyt. Mutta ei se mitään! Itsehän olen yrittänyt opettaa neidille sen, että noutaminen on parasta mitä se voi tehdä! Hiljalleen myös luovutukset alkavat onnistua, eli tavarat palautetaan käteen niitä lattialle välillä tiputtelematta. Eilen kävimme Sagan kanssa myös ammuskelemassa, tai oikeastaan totuttelemassa ammuskeluun. Lähdettiin kuljailemaan leikkien ja makupaloja maistellen hiljalleen metsätietä, jossa sadan metrin päässä isäntä paukutteli haulikolla minkä kerkesi. Edettiin niin pitkälle, kuin se näytti pikkulabukan mielestä olevan turvallista. Noin 20-30 metrin päähän sitten pysähdyimme, hienoisen jännittämisen raja näytti olevan siinä. Harjoitus lopetettiin, hieno ja rohkea Saga!

Ollaanhan me Sagan kanssa pyöritty kesällä muuallakin, kuin metsässä ja rannoilla. Kaupunkireissuja on tehty pari. Muutenkin, kun on ollut johonkin kauemmas asiaa, Saga on päässyt mukaan. Onhan se maalaiskoiralle melkoinen kokemus päästä kaupungin ihmeitä kahtelemmaan. Hissit, kummalliset portaikot, liikenteen vilinä, näyteikkunat. Kyllä siinä on saanut maalaistollo ihmetellä yhtä jos toistakin .

 Donnan pojat ovat kotiutuneet hyvin uusiin perheisiinsä. Kuvia ja kuulumisia olen saanut mukavasti, ranualainen miehenalku pyörähti kesän aikana jopa kylässä! Oli tosi kiva nähdä, Pumba & Perhe! Pyörähtäkääpäs taas pirtissä!

 
Espoon Nekku

ÄitiKoira ja Pumba

Kesä on ollut monenlaista touhua täynnä niin koirapuolella kuin muillakin elämän sektoreilla. Maatalousopinnot etenevät omalla painollaan, navetointia, heinätöitä ja muita peltohommia on riittänyt koko kesälle ja alkaneelle syksylle. Myös lampaat ja hepat työllistävät mukavasti, uusia aitoja ja sääsuojia on rakennettu ja laitumia kunnostettu. Myös heppalaumamme sai vahvistusta. Eleanora Viita alias Ellu totuttelee uuteen laumaansa. Tästä hepasta ja muutenkin heppakuulumisista yritän ehtiä laittaa päivityksiä ensi tilassa tuonne heppablogin puolelle.

Mutta nyt tämä Emäntä napsauttaa konneen kiinni ja lähtee valmistautumaan reissuun lähtöön. Meidän OpiskelijaJannut ovat lähdössä taas maailmalle viikoksi, joten viimeiset pyykit koneesta, pakastinta tyhjentämään, hiuksia värjäämään ja sitten auton nokka kohti Rovaniemeä.