Donnalla alkoi juoksu. Seuraavan juoksun aikaan lähdetäänkin sitten hellustamaan. Sulhaseksi on kaavailtu nättiä ja pienoista cavapoika Caraa, Williwaw Caramonia. Tämän kyseisen poijan Emäntä näki luonnossa viime syksynä cavojen erkkarissa ja se miellytti Emäntää kovasti ihastuttavalla ulkomuodollaan ja viehättävällä luonteellaan. Juoksujen väli näyttäisi Donnalla olevan ainakin tällä hetkellä tuo reilut 6 kk, eli jos samaan tyyliin menee, seuraava juoksu tulee heinä-elokuun vaihteessa..
Donnanruikula on laitettu lihotuskuurille. Nyt on joku ihme nirsoiluikä menossa, joten saattaa mennä helposti pari päivääkin, ettei ruoka oikein uppoa ja tyttö käy vain haistelemassa "pöydän antimia". Vaikka Emäntä on viimeiseen asti päättänyt olla kikkailematta kenenkään ruokailujen kanssa (tyyliin: jos et syö, ole ilman), on ollut pakko turvautua monenkin pikkukoiran jossain elämänvaiheessa olevaan ruokintamalliin: mamma syöttää raksut kädestä. Mamma syöttää jauhelihat ja raejuustot kädestä. Mamma tekee ihania lohi-riisikakkuja ja tarjoilee ne kädestä. Ja kaikki menee!! No, pääasia että syö ja saisi vähän massaa. Neiti nimittäin liikkuu todella paljon ja kun nuo pikkutytötkin ovat aina mukanamme "mettäreissuilla", tulee pikkukoiralle melkoisesti lenkkiä ja näin ollen energiaa kuluu paljon. Nellin kohdalla ei onneksi ole tätä ongelmaa. Neidille maistuu ruoka vähän liiankin hyvin ja kohta on harkittava, josko tytölle pitää alkaa suunnittelemaan jotakin vähemmän energiapitoista evästä kuin hän on tähän asti saanut (Benton lammas-riisi mini&medium).